Voiko ikävään kuolla? Onko vaivan arvoista rakastaa henkilöä, jolle sinä laitat aina sen ekan viestin? Tarkottaako se, että sillä toisella ei oo ikävä sua? Entä ku ei kuule Hänestä moneen päivään, odotat vaan tekstiviestiä tai soittoa Häneltä? Ymmärtääkö Se henkilö, että Suhun sattuu? Ymmärtääkö Se, jos toista rakastaa aidosti? Uskooko Se sen? Tietääkö Se että aito rakkaus on todellista? Välittääkö Se ollenkaan?
Nää on kysymyksiä, jotka pyörii mun päässä päivittäin. Mä tiedän, että Se on nyt leirillä, mutta vaikkei Se olis, en silti kuule siitä mitään.
Se sattuu.. Koska mä oikeesti rakastan.. Rakastan niin paljon..
Joskus tuntuu, kun mun sydän irtois ikävästä. Miks miehet ei ymmärrä sitä tunnetta..
Jos sanoo ''Mulla on tosi kova ikävä sua..'' tms, monesti tulee vaan vastaus ''Kaukosuhteen huono puoli.''
Sekään ei tunnu kivalta.. Oon henkilö joka kaipaa huomioo ja rakkautta.
Ennen seurustelua, ja tutustumisaikoihin pommitettiin toinen toistamme viesteillä, mulla on ikävä niitä aikoja. Kunpa vielä tulis viestiryöppyjä. Sit tulis se tunne, et jollai on ikävä ja että se välittää..
Mä tiedän, olen outo.. Mutta.. Mä vaan rakastan niin paljon ja haluan ettei mua unohdeta..
Tiedän olevani hankala luonne.. Tiedän etten oo mikään hyvännäkönen..Mutta mullaki on tunteet..
Mä luotan ja uskon Suhun, Sä oot ansainnu mun luottamuksen, ja ootki ainoo, joka sen nyt on saavuttanu. Mutta se ei tarkota sitä, etten mä pelkäis..
Anteeks.
Rakastan Sinua,
-ninna-